Laukkanen oli nimenä yleisesti käytössä Savon ja Karjalan alueella jo asiakirjojen alkaessa 1500-luvulla.
Nimen juuret ovat siten keskiajalla - kaukana asiakirjojen takana. Sukunimen arvellaan nimistötutkimuksen mukaan syntyneen 1200- 1300-luvulla.
Eräs sukunimen tyypillisä syntytapoja oli alkaa käyttää suvun kantaisän etunimeä sukunimenä. Laukkasten sukunimi pohjautuu todennäköisesti etunimeen Lauri ja sen puhuttelumuotoon Laukka. Lauri eli latinan Laurentius oli yleinen etunimi kristillisellä ajalla ja se esiintyy keskiaikaisessa pyhimyskalenterissa. Ari Kolehmainen toteaa pyhän Laurentiuksen olleen myös kaskenpolttajien suojelupyhimys. Ei ole siis ihme, että savo-karjalaisten kaskiviljelijöiden keskuudessa Lauri oli yleinen nimi.
Laukkasia on 1500-1600 -luvuilla asunut eri puolilla Savoa ja Karjalaa. Myöhemmin Laukkaset ovat levinneet yleisten muuttoliikkeiden myötä koko Suomeen ja jonkinverran maailmallekin. Monien Laukkasten alkukoti on nykyisen Savonlinnnan seutuvilla, mistä on muutettu vesireittejä pohjoiseen erämaita asuttamaan. Toinen muuttosuunta oli Karjala, erityisesti itärajan siirryttyä Stolbovan rauhan jälkeen, kun Käkisalmen läänistä tuli osa Ruotsin valtakuntaa. Laukkaset olivat 1600-luvulla mukana asuttamassa karjalaisista ortodokseista tyhjentyvää Ruotsin valloittamaa aluetta.
Kaksi suurinta sukuhaaraa ovat selkeästi Savonlinnan seudun Laukansaarten Laukkaset alasukuhaaroineen sekä Pielaveden Laukkaset.
Laukkaset ovat jättäneet paikannimiä pitkin Savoa ja Karjalaa; Laukkalan kylä sijaitsee Pielavedellä ja toinen Laukkala jäi rajan taa Jääskeen. Nykyisen Savonlinnan alueella on kaksi Laukansaarta, sekä Laukkalan taloja, Laukanniittyjä ja Laukanahoja sijaitsee siellä täällä Savssa ja Karjalassa.