Vesireittejä vastavirtaan 

Laukkaset 1500 – 1600 -luvuilla

Laukkasten sukuseuran ensimmäinen sukukirja valmistui
Laukkasten kantaisiä on useita ja suvulla ns. moninaiset juuret
Laukkasten suvun ensimmäinen sukukirja ”Vesireittejä vastavirtaan” esittelee itäsuomalaisten Laukkanen-nimisten sukujen vaiheita vanhempien asiakirjojen alusta 1540-luvulta 1700-luvun alkukymmeniin. Käsiteltävä ajanjakso päättyy suunnilleen Uudenkaupungin rauhaa v.1721.

Laukkasten kohdalla ei voi puhua vain yhdestä suvusta, sillä viimeistään sukuhaarojen DNA –projekti varmisti nimeä kantavan lukuisia erillisiä sukuja, toteaa kirjan kirjoittaja sukututkija Ari Kolehmainen. 
Laukkanen on nimenä yleisesti käytössä Savon ja Karjalan alueella asiakirjojen alkaessa 1540-luvulla. Nimen juuret ovat siten keskiajalla – kaukana asiakirjojen takana. Sukunimen arvellaan nimistötutkimuksen mukaan syntyneen 1200 – 1300-luvulla.

Eräs sukunimen tyypillisiä syntytapoja oli alkaa käyttää suvun kantaisän etunimeä sukunimenä. Laukkasten sukunimi todennäköisesti pohjautuu etunimeen Lauri ja sen puhuttelumuotoon Laukka. Lauri eli latinan Laurentius oli yleinen etunimi kristillisellä ajalla ja se esiintyy keskiaikaisessa pyhimyskalenterissa. Ari Kolehmainen toteaa, että pyhä Laurentius oli myös kaskenpolttajien suojeluspyhimys. Ei siis ihme, jos savo-karjalaisten kaskiviljelijöiden keskuudessa Lauri oli yleinen nimi.  
”Vesireittejä vastavirtaan” – kirjassa kuvataan mistä, missä ja milloin Laukkaset Savossa ja Karjalassa tulevat asiakirjoissa mainituiksi. Ensimmäiset maininnat Laukkasista Savon veronkannon perusteena olevassa maakirjassa v. 1541. Kirjassa kuvataan Laukkasten sukuhaarojen sukujuonnot 1700 – luvun alkupuolelle, josta pääsee jatkamaan useimpien seurakuntien kirkonkirkon pohjalta. Kirjassa on sukutaulut sukuhaaroittaan 1700 –luvun alkuun asti. 

Kirjallinen lähteiden rinnalla on tehty runsas joukko DNA –tutkimuksia eri Laukkasten sukuhaaroista. Tavoitteena on ollut  selvittää, onko yhteisestä esi-isästä johdettavissa sukujuontoja tähän päivään. DNA -tutkimukset osoittavat ja kirjalliset lähteet sen varmistavat, että Laukkasten kaikilla sukuhaaroilla ei ole sukunimien käyttöönoton aikana yhtä yhteistä kantaisää.  Sukunimi on omaksuttu sukuhaarojen käyttöön eri perustuin kirjassa tarkemmin kerrotuin tavoin.

Kirjan nimestä sukuseura järjesti nimikilpailun. Savon ja Karjalan erämaiden asutushistoriaa parhaiten kuvaavaksi valittiin nimi ” Vesireittejä vastavirtaan”.  Laukkasia on 1500 – 1600 luvulla asunut eri puolilla Savoa ja Karjalaa. Myöhemmin Laukkaset ovat yleisen muuttoliikkeiden kanssa levinneet koko Suomeen ja jonkin verran maailmalle. Alkukoti monilla Laukkasilla on nykyisen Savonlinnan seutuvilla, josta on muutettu vesireittejä pohjoiseen erämaita asuttamaan. Toinen muuttosuunta oli  Karjala  itärajan siirtyessä erityisesti Stolbovan rauhan jälkeen, kun Käkisalmen läänistä tuli osa Ruotsin valtakuntaa. Laukkaset olivat 1600-luvulla mukana asuttamassa karjalaisista ortodokseista tyhjentyvää Ruotsin valloittamaa aluetta.

Kaksi suurinta sukuhaaraa ovat selkeästi Savonlinnan seudun Laukansaarten Laukkaset alasukuhaaroineen ja Pielaveden Laukkaset. Säämingin Laukansaaren Mikko Laukkanen ja Punkaharjun Laukansaaren Heikki Laukkanen olivat verovelvollisia jo v. 1541 Savon maakirjan mukaan. Pielaveden Heikki Laukkanen ilmestyy asiakirjoihin v. 1559.

Kirjassa löytyy luettelo Laukkasten asuinpaikoista ensimmäisissä asiakirjoissa. Laukkaset ovat jättäneet paikannimiä pitkin Savoa ja Karjalaa; Laukkalan kylä löytyy Pielavedeltä, kaksi Laukansaarta nykyisen Savonlinnan alueelta ja Laukkalan taloja, Laukanniittyjä ja Laukanahoja löytyy pitkin Savoa ja Karjalaa.

Nyt valmistuneen kirjan pohjalta voivat sukuhaarat jatkaa sukujen selvittämistä kirkonkirjojen perusteella. Sukuseuran tavoitteena on ollut luoda kirjalla perusta sukuhaarakohtaisten sukukirjojen toteutukselle.

Kirjan kirjoittajat

Vesireittejä vastavirtaan – kirjan on kirjoittanut FM, sukuhistorioiden tutkija Ari  Kolehmainen Juvalta. Aikaisemmin hän on kirjoittanut Kolehmaisen sukukirjan. Kirjan kirjoittaja Ari Kolehmainen on erityisesti perehtynyt DNA tutkimukseen käyttöön sukututkimuksen apuna. Kirjan loppuosaan on Parikkalan sukuhaaraa edustava sukuneuvoston jäsen Antti Laukkanen kirjoittanut Parikkalan –  Kurkijoen alueen ja Kannaksen Laukkasten osuuden.